Nykyisten Ukrainan, Venäjän ja Yhdysvaltojen välisten "rauhanneuvottelujen" koreografia

Kolmikantaisten rauhanneuvottelujen toinen kierros pidettiin Abu Dhabissa 4.–5. helmikuuta 2026 alustavien neuvottelujen jälkeen, jotka oli käyty 23.–24. tammikuuta 2026. Trumpin hallinto ilmoitti 29. tammikuuta viikon mittaisesta Yhdysvaltojen välittämästä tulitauosta, joka säästäisi erityisesti energiainfrastruktuuria. Se olisi voimassa ennen tätä toista neuvottelukierrosta aikana, jolloin talven lämpötilat olivat laskeneet dramaattisesti. Moskovan tulkinta tulitauosta antoi sille kuitenkin parhaimmillaan neljä päivää, ja se koskisi vain Kiovaa, kun taas Ukrainan oli näennäisesti pakko ottaa huomioon koko Venäjä. Tyypilliseen tapaansa Venäjä laukaisi 2.–3. helmikuuta välisenä yönä yli 450 droonia ja yli 70 ohjusta, joista 32 oli ballistisia ohjuksia. Ohjukset kohdistuivat erityisesti energialaitoksiin 27 kohteessa ainakin kuudella Ukrainan alueella häiriten veden, sähkön ja lämmön saantia. Yli 1 170 kerrostaloa pelkästään Kiovassa menetti lämpönsä, kun ulkolämpötilat olivat laskeneet -20 asteeseen. Seuraavana yönä nähtiin samanlainen isku, joka vaurioitti asuinrakennuksia ja kouluja ja vaati useita uhreja. Se, että nämä iskut enteilivät toisen kierroksen "rauhanneuvotteluja", kertoo Vladimir Putinin välinpitämättömyydestä pyrkimyksiä kohtaan löytää ratkaisu sotaan, jossa hän ja hänen Kremlin kollegansa jatkavat sotarikoksia, jotka ovat kumulatiivisesti johtaneet kansanmurhaan. … Lisää Nykyisten Ukrainan, Venäjän ja Yhdysvaltojen "rauhanneuvottelujen" koreografia

Moldovasta Krimille Venäjän tulevaisuus on epävarma

Tilanne on muuttumassa Ukrainan rannikkoalueilla, sen länsinaapurissa Moldovassa ja idässä Krimillä. Se uhkaa tietämätöntä venäläistä tunkeilijaa enemmän kuin kansoja, joita se on uhannut.

Venäjä lisäsi ilmahyökkäystään Ukrainan suureen rannikkokaupunkiin ja satamakaupunkiin Odessaan joulukuusta 2025 vuoteen 2026 alkaen. Kaupungilla on huomattava strateginen arvo, sillä se on Ukrainan tärkein ulkomaankaupan läpikulkureitti, joka kattaa 65 % sen tuonnista ja viennistä. Sen rautatieyhteydet puolestaan ​​ulottuvat koko maahan mahdollistaen sekä vientitavaroiden tehokkaan keskittämisen että tuontitavaroiden nopean jakelun. Tavalliseen tapaansa Venäjä on tuhonnut asuinrakennuksia, sairaaloita, sähkö- ja lämpöasemia, vesivaroja ja siltoja, mikä on johtanut tähän mennessä yli 60 ihmisen uhriin sekä pitkittyneisiin sähkökatkoihin ja altistumiseen kuluvan talven äärimmäiselle kylmyydelle. … Lisää Moldovasta Krimille: Venäjän tulevaisuus on epävarma

Kun retoriikka sumentaa Venäjän sodan realiteetteja, 
osa II: Hankala ”raudanluja” turvallisuustakuu

Termi "turvallisuustakuu" tuo mukanaan lohdun tunteen, jonka muut kansakunnat tarjoavat haavoittuvalle kansakunnalle vakuuttamalla, että hyökkääjää vastaan ​​käytetään huomattavaa voimaa, joka uhkaa sen hyvinvointia. Kun haavoittuvaa kansakuntaa ei tehdä sellaisen ryhmän jäseneksi kuin Nato, jonka peruskirja nimenomaisesti määrittelee kaikkien jäsenten velvollisuudet puuttua odotetulla tavalla, tällaisista "turvallisuustakuista" tulee ajan myötä keskustelunaihe tai, mikä pahempaa, epämukavuus. … Lisää Kun retoriikka sumentaa Venäjän sodan realiteetteja Osa II: Vaikeasti saavutettava "raudanluja" turvallisuustakuu

Kun retoriikka sumentaa Venäjän sodan realiteetteja, 
osa I: Aliarviointi

On helppo ymmärtää, kuinka nykyinen amerikkalainen pelleily, joka ilmenee selvästi neuvottelupöydässä, saattaa tehdä ihmisestä syvästi kyynisen diplomatiaa kohtaan, kun sen nähdään olevan suunnattu hyökkääjän ja ulkopuolisen sopimuksentekijän hyödyksi pikemminkin kuin hyökkäyksen uhrin ja sitä tukevan naapurin, Euroopan, hyödyksi. Ehdotetun Venäjän sodan lopettamiseksi Ukrainassa tehtävän sopimuksen luonne näyttää vain estävän väistämättömän vihamielisyyden uusiutumisen, kun otetaan huomioon turvallisuustakuiden historiallinen epäluotettavuus, erityisesti Venäjän osalta. Yhtäläisyyksiä nähdään Trumpin hallinnon viimeaikaiseen sotkemiseen kauppasopimuksissa Kiinan kanssa villinä löytöretkenä sopimuksiin ilman harkitumpia pitkän aikavälin hyötyjä. … Lisää Kun retoriikka sumentaa Venäjän sodan realiteetit Osa I: Aliarviointi

Talvi saapuu Moskovaan

Neljäs sodan vuosi on päättymässä, ja vaikka hyökkääjämaa on kokenut suhteellisen vähän tähän konfliktiin liittyviä fyysisiä traumoja, olosuhteet ovat muuttuneet kuluvana vuonna niin paljon, että ne uhkaavat Venäjän federaation (RF) omaa olemassaoloa. Vladimir Putinille ei kuitenkaan ole yhtä tärkeää RF:n laajan piirin asukkaiden mieliala kuin Moskovan asukkaiden. Venäjän pääkaupunki on uhattuna, eivätkä ainoastaan ​​kansainväliset talouspakotteet, kasvava taloudellinen rasitus ja sotaväsymys, vaan myös suoremmat tekijät, jotka heikentävät sekä siviilielämää että Kremlin auktoriteettia. Ja ehkä amerikkalaisen median on aika kiinnittää enemmän huomiota Venäjän moniin haavoittuvuuksiin, kun se harkitsee sodan lopettamista. … Lisää talvea saapuu Moskovaan

Ukraina on Euroopan vasara

On Euroopan edun mukaista ohjata Vladimir Putinin huomio pois hänen monitahoisesta hybridisodankäynnistään, jonka tarkoituksena on pelotella Euroopan maita niiden Ukrainan tukemisen vuoksi. Tämä voidaan saavuttaa uhkaamalla selvästi Venäjän otetta miehittämistään Ukrainan alueista, erityisesti Krimistä. Ukraina on ollut avoimessa konfliktissa Venäjän kanssa yli 3,5 vuotta ja on osoittanut sotilaallisen kykynsä aiheuttaa mittavia vahinkoja venäläiselle hyökkääjälle. Euroopalla on siksi vasaransa kostaakseen, jos se päättää käyttää sitä tehokkaasti. Keinona tähän on toimittaa Ukrainalle tarvittavat ammukset, jotka riittävät Krimin niemimaan eristämiseen ja pakottamaan kaikki jäljellä olevat venäläisjoukot, jotka eivät enää pysty evakuoimaan aluetta, antautumaan. Venäjän menettämä Krim olisi ensimmäinen askel jäljellä olevien alueiden takaisinvaltaamisessa ja Putinin hallinnon romahtamisessa, koska se ei onnistunut saavuttamaan tavoitettaan alistaa Ukrainaa ja samalla laiminlöi oman kansansa hyvinvointia. … Lisää Ukraina on Euroopan vasara

Putinin "päivien loppu"

Kaikki ennustettavissa olevat edut, jotka Venäjälle on tarjottu sen kohtalokkaan vuoden 2022 Ukrainan-hyökkäyksen jälkeen, ovat kadonneet kiihtyvällä vauhdilla. Illuusio sen sotilaallisesta kyvykkyydestä rajattomine ihmisvoimineen ja teknologisine kykyineen olisi pitänyt alkaa herättää epäilyksiä pian sodan alettua, kun se kohtasi Ukrainan kahden vastahyökkäyksen todellisuuden vuoden 2022 loppupuolella. Enemmänkin sanottavaa meneillään olevasta sodasta heti alla, mutta Vladimir Putinille sotilaallinen epäonnistuminen ei ole hänen pahin ongelmansa. Se odottaa häntä vuoden 2025 viimeisellä neljänneksellä. Kohtalo, joka muistuttaa Venäjän keisarikunnan kaatumista vuonna 1917 ja Neuvostoliiton hajoamista vuonna 1991, on nyt vaakalaudalla hänen edessään ja saattaa lopulta johtaa despootin ja kaiken hänen rumuutensa häpeälliseen loppuun. … Lisää Putinin "päivien lopusta"

Venäjän pienentäminen: Ukrainan rajat ylittävä hyökkäys

Ukraina kohtaa rajojensa sisällä Venäjän asevoimat idässä ja kaakossa ja puolustaa muuten siviilejään koko maassa Venäjän ilmahyökkäyksiltä sen kaupunkeihin. Vladimir Putinin sota on pääasiassa tiivistynyt kahteen välittömään strategiaan: 1. valtaa ja pidä alueita, erityisesti Donbassissa, jotta osa itäisten alueiden alueista voidaan miehittää kokonaan, ja 2. terrorisoi Ukrainan kansalaisia ​​heikentääkseen heidän päättäväisyyttään ja anoakseen rauhaa. Viimeisten 3,5 vuoden aikana Ukraina on yli 40 maan maailmanlaajuisen tuella vastustanut Venäjän hyökkäystä suvereniteettiinsa ja kansaansa vastaan ​​sellaisella sitkeydellä, joka normaalisti liitetään suhteellisen paljon suurempaan kansakuntaan. Se on onnistunut tässä paitsi taistelussa ilmenevällä rohkeudella, myös oveluudella, innovaatioilla ja huomattavalla rohkeudella toteutuksessa. Kun Putin on keskittänyt ponnistelunsa siviilien ja infrastruktuurin mielivaltaiseen tuhoamiseen ja venäläisten joukkojen tarkoitukselliseen uhraamiseen rajoitetun alueellisen voiton saavuttamiseksi, Ukraina on ryhtynyt erittäin strategiseen taktiikkaan heikentämällä hänen sotateollisuuttaan ja sitä tukevaa rahoitusta. … Lisää Venäjän supistamista: Ukrainan rajat ylittävä hyökkäys

Ukrainan Nato-jäsenyydestä herää huolta

Sekä Yhdysvallat että Nato ovat osoittaneet huomattavaa pidättyvyyttä Ukrainan tukemisessa Venäjän hyökkäystä vastaan ​​toimittamalla aseita harkitusti ja vähitellen, mutta onnistuneet vain pitkittämään konfliktia ja jatkamaan Ukrainan siviiliväestön kärsimyksiä. Syyt tähän ovat keskittyneet eskaloitumisen pelkoon ja käsitykseen siitä, että heidät vedettäisiin suoraan sotilaalliseen osallistumiseen Venäjää vastaan ​​​​tilanteessa, josta tulisi maailmansota. Tämä jatkuva pelko yhteenotosta Venäjän kanssa Naton useiden jäsenvaltioiden keskuudessa on paitsi estänyt yksimielisyyden Ukrainan Nato-jäsenyydestä, myös antanut Venäjän käyttäytyä roistomaisesti, tehden lukuisia julmuuksia suoraan kansainvälisten normien vastaisesti ja paljastaen Yhdistyneiden Kansakuntien heikkouden. … Lisää ahdistusta Ukrainan Nato-jäsenyydestä

Putinin Venäjä – sortoa, raakuutta, terrorismia ja kaikkea muuta

Vanha Venäjä kukoistaa tässä ja nyt. Useat menneiden vuosisatojen autoritaarisen hallinnon ei-toivotut piirteet ovat vallitsevia käytäntöjä nyky-Venäjällä. Tsaarin itsevaltiauden sorto ja sen alun perin institutionalisoitu salainen poliisi levisivät yleisemmin 1900-luvun neuvostoyhteiskunnassa. Jälkimmäinen antoi tietä stalinistiselle terrorille, jonka pahimmat elementit heijastuvat Vladimir Putinin 2000-luvun Venäjällä. Ja nyt venäläinen sovinismi on löytänyt uuden ilmaisun itsekeskeisten, orjallisten toimijoiden hallinnossa, jonka omistautuminen vakiintuneelle despootille on edelleen tärkein prioriteetti. … Lisää Putinin Venäjää – sortoa, raakuutta, terrorismia ja kaikkea sellaista