Kanadan ja Ukrainan puolustus Venäjän aggressiota vastaan ​​– yhteinen viha autoritaarismia kohtaan

Kanadalaiset vihaavat sitä, että heille sanotaan, ettei heidän pitäisi olla maa, etenkään yhä autoritaarisempi amerikkalainen hallinto, aivan kuten ukrainalaiset vihaavat ajatusta siitä, että heille sanotaan samaa venäläisdiktaattorilta, joka on itse asiassa hyökännyt heidän maahansa. Sekä Yhdysvallat että Kanada ovat heräämässä siihen groteskiin poliittiseen todellisuuteen, että liberaali hallitus on noussut valtaan "loistavassa kaupungissa kukkulalla", kuten Ronald Reagan aikoinaan kuvaili Washington DC:tä.

Kanadan liberaalipuolueen johtaja ja nyt sen vastavalittu pääministeri Mark Carney puhuu liittovaltion vaalien kampanjatilaisuudessa Richmondissa, Brittiläisessä Kolumbiassa 7. huhtikuuta 2025. Kuva: Harrison Ha

Kanadan liberaalipuolue palasi valtaan maan liittovaltion vaaleissa 28. huhtikuuta ja varmisti Mark Carneyn paikan pääministerinä vuosikymmenen korkeimmalla äänestysprosentilla, joka ylitti 70 % joillakin vaalipiireillä. Tammikuussa puolue oli mielipidemittauksissa 16 prosenttiyksikköä . Tämän käänteen laukaisi Donald Trumpin julistus, jonka mukaan Kanadasta tulisi Yhdysvaltojen omaisuus sen 51. osavaltiona. Trump väitti virheellisesti, että Kanadan kansa itse asiassa piti ajatuksesta.

Julkinen mielenosoitus Kanadan pääkaupungissa Ottawassa 9. maaliskuuta 2025, jossa juhlitaan maan itsenäisyyttä, vahvistetaan sen itsemääräämisoikeutta ja tuomitaan presidentti Trumpin uhka liittää se itseensä sekä hänen asettamansa tullit. Kuva: Paul McKinnon

Kanadalaisten raivo Trumpia kohtaan kävi hyvin ilmeiseksi ennen hänen virkaanastujaisiaan ja kasvoi entisestään hänen tulliuhkaustensa. Trumpin autoritaarinen retoriikka populistisine vetovoimaineen tuli yhä ongelmallisemmaksi Poilièvrelle ja hänen konservatiivipuolueelleen, jotka esittivät samanlaisia ​​​​hallintoideoita. Lisäksi Trumpin yhteys muihin samanmielisiin autoritaarisiin johtajiin, kuten Vladimir Putiniin ja Viktor Orbániin, vain lisäisi epäluottamusta kanadalaisten keskuudessa, jotka suhtautuvat erityisesti Putiniin erittäin epäsuotuisasti.

Kanadassa on noin 1,4 miljoonaa ukrainalaistaustaista asukasta, mikä on lähes 4 % väestöstä. Suurin osa heistä muutti maahan 1900-luvun myllerrysten aikana, ja monet heistä asettuivat kolmeen preeriaprovinssiin , joissa he muodostavat 11 % väestöstä. Monet näistä muuttajista olivat selvinneet Josif Stalinin diktatuurista ja hänen 1930-luvun alun ukrainalaisten kansanmurhasta, jolloin hän väkisin korvasi pienet maatalousyhteisöt valtion omistamilla kollektiiveilla, murhasi maanomistajia ja Venäjän autoritarismia vastustaneita sekä takavarikoi suuria määriä viljaa ja kuljetti sen Venäjän kaupunkeihin. Seurauksena ollut nälänhätä aiheutti miljoonien ukrainalaisten kuoleman, mikä muodosti 13 % väestöstä, niin sanotussa holodomorissa.

Venäjän diktaattori Josif Stalin aiheutti vuosina 1932–1933 maanviljelijäyhteisöille kansanmurhan kaltaisen nälänhädän suurimmassa osassa Ukrainaa. Kuva: Alexander Wienerberger (1891–1955)

Tätä painajaista seurasivat Stalinin joukkomurhat 1930-luvun lopulla, jotka tulivat tunnetuiksi suurena terrorina. Koko Neuvostoliitossa pidätettiin yli 1,7 miljoonaa ihmistä ja ammuttiin 724 000. Ukrainassa ammuttiin 123 421 itsenäisyyttä kannattavaa talonpoikaa, uskonnollista johtajaa ja akateemikkoa sekä useita muita kansallisia vähemmistöjä , joiden poliittista uskollisuutta kyseenalaistettiin, ja yli 60 000 karkotettiin Neuvostoliiton syrjäisille alueille kadotettavaksi. Itä-Ukrainan Donbasin alueesta tuli erityinen kohde tälle raakuudelle.

Helmikuussa 2024 tehdyssä kanadalaisille tehdyssä kyselyssä kuusi kymmenestä oli edelleen huolissaan Venäjän sodasta Ukrainassa ja neljä kymmenestä halusi Ukrainan jatkavan taistelua vastoin kaikkia odotuksia ajaakseen Venäjän pois kaikilta alueiltaan. Pew Researchin vuoden 2024 maailmankuva Venäjästä ja Putinista kertoo paljolti saman tarinan: Yhdysvalloissa, Kanadassa, Alankomaissa, Isossa-Britanniassa, Espanjassa, Saksassa, Israelissa ja Italiassa epäsuotuisuusaste oli 80 % tai enemmän, kun taas Puolassa, Ruotsissa, Australiassa ja Japanissa se nousi 90 prosenttiin tai enemmän.

Kanadalaisilla on terve vastenmielisyys autoritaarisuutta kohtaan maailmassa, jota täplittävät autoritaariset hallinnot, joista joillakin on "suhteettoman suuri vaikutus globaaliin ympäristöön", kuten Venäjällä ja Kiinassa. Kanadan oli aikoinaan helppo yhtyä Yhdysvaltojen linjaan monissa ulkopolitiikoissaan, jotka koskivat ihmisoikeuksia, kansallista itsemääräämisoikeutta, ilmastosopimuksia ja kauppaa; nyt näin ei enää ole. Yhdysvallat asettui äskettäin Venäjän, Pohjois-Korean ja Valko-Venäjän puolelle vastustaen Euroopan laatimaa Yhdistyneiden Kansakuntien päätöslauselmaa, jossa tuomittiin Venäjän hyökkäys Ukrainaan. Trumpin hallinnon mainittua mahdollisuuden poistaa Yhdysvaltojen Venäjä-pakotteet , keskeyttää sotilaallisen avun Ukrainalle ja vaatia Ukrainalle alueellisia myönnytyksiä, jotka menivät jopa niin pitkälle, että Yhdysvallat ehdotti Krimin tunnustamista osaksi Venäjää, Kanadan ja muiden Naton liittolaisten on nähtävä nämä yhteisen asiansa pettämisenä.

Kanadan tuki Ukrainalle ei ole horjunut viimeisten kolmen vuoden aikana Venäjän levittämän Ukrainan sotaa koskevan disinformaation edessä . Hallitus on pysynyt valppaana varoittaen disinformaation levittämisestä ja tarjonnut keinoja sen torjumiseksi. Samaan aikaan Venäjän kyky käydä sotaa on heikentynyt sekä sotilaallisesti että taloudellisesti . Toisaalta Kanadan asema maailman näyttämöllä kansakuntana, joka on säilyttänyt rehellisyytensä oikeudenmukaisuuden tukemisessa, on kasvamassa nyt, kun sen olosuhteet ovat muuttuneet. Sen näkemys itsestään tässä valossa demokratian mallina vastakohtana maalle, joka on rikkonut sen periaatteita, osoittaa sen olevan vahvempi ja päättäväisempi.

Tekijänoikeus @Kost Elisevich, MD, PhD 2025. Kaikki oikeudet pidätetään. Tämän sisällön laiton kopiointi johtaa välittömiin oikeustoimiin.