Putin pelaa Trumpia vain vähällä hyödyllä

Ukrainan, Yhdysvaltojen ja Venäjän väliseltä kolmenväliseltä huippukokoukselta Abu Dhabissa 10.–11. marraskuuta 2026 ei voinut odottaa paljoa. Venäjän vaatimukset ovat pysyneet samoina kuin sodan alussa. Ne pysyvät samoina, ellei Vladimir Putinia pakoteta kohtaamaan katastrofia, joka muistuttaisi hänen hallintonsa romahdusta, olipa kyseessä sitten täydellinen sotilaallinen tappio tai ei. Pinnalta katsottuna Trumpin hallinto näyttää osoittavan syvää ymmärryksen puutetta Putinin jyrkkyydestä, mutta myös Ukrainan perustellun epäluottamuksen Venäjää kohtaan taustalla olevista historiallisista ja kulttuurisista näkökohdista. Yhdysvaltojen lähestymistapa konfliktin lopettamiseen neuvottelemalla lakkaa epäonnistumasta, kun se lakkaa nolaamasta itseään Kremlin edessä kunnioituksellaan Putinia kohtaan. Tähän mennessä se on vain pitkittänyt sotaa. … Lisää Putin pelaa Trumpia vain vähällä hyödyllä

Huonoja johtajia ja hyödyllisiä idiootteja

Historian toistuva painajainen on ollut vaaleilla valittujen johtajien ilmaantuminen, jotka nousivat valtaan edistämällä populistista mielipidettä sellaisissa jakavissa kysymyksissä kuin maahanmuutto, rotuviha ja luokkataistelu. Heidän lupauksellaan muutoksesta oli hintansa – paljastus, että toimeenpanovalta antoi vallan muuttaa hallinnon mekanismeja tarkoituksensa mukaisiksi. Muutos tapahtuisi oikeudellisten toimien ja taloudellisen paineen muodossa instituutioille, joiden tarkoituksena oli rajoittaa toimeenpanovallan mielivaltaista käyttöä yleisen edun suhteen, sekä yhteiskunnan valvonnan vaihtoehtoisilla keinoilla. Kaava on tuttu, sillä se on toistunut 1900-luvulla, erityisesti Neuvosto-Venäjällä ja natsi-Saksassa. Se johti sortavien autoritaaristen hallintojen syntymiseen, jotka eivät ainoastaan ​​​​saaneet valtaa omaan yhteiskuntaansa, vaan myös sanelivat ulkopolitiikan, joka teki maailmasta vähemmän turvallisen. … Lisää huonoja johtajia ja hyödyllisiä idiootteja

Venäjän valheiden ja sorron maailma ja sen murtumispiste

Venäjän johdolla on ollut pitkä historia valehtelusta kansalleen viimeisen vuosisadan aikana, enemmän kuin useimmilla muilla hallinnoilla. Sen petos on ilmennyt monin eri tavoin, joista räikein viime aikoina on ollut Vladimir Putinin eufemistinen "erikoissotilasoperaatio" (SMO). Todellisuudessa se oli täysimittainen hyökkäys Euroopan toiseksi suurimpaan valtioon tarkoituksenaan kaataa sen hallitus ja asettaa tilalle Venäjä-mielinen hallinto, jolloin se palautettaisiin riippuvaisen tasavallan asemaan. Arviolta 190 000 sotilasta kerättiin neljän kuukauden aikana Ukrainan rajalle sotilasharjoituksen varjolla, joka oli samanlainen kuin alle vuosi aiemmin järjestetty. Tammikuussa 2022 Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov julisti, ettei Venäjä halunnut sotaa Ukrainan kanssa, mutta silti ilman mitään laukaisevaa tekijää se tapahtui. … Lisää Venäjän valheiden, sorron ja sen murtumispisteen maailmasta

Katsaus Venäjän Ukrainan sodan ajankohtaisiin globaaleihin ja alueellisiin näkökohtiin,
osa I: Kaksi sotaa                  

Uusi Persianlahden sota on muuttanut olosuhteita maailmanlaajuisesti ja tuonut jälleen kerran esiin Vladimir Putinin halveksunnan Yhdysvaltoja kohtaan. Muut asiaan liittyvät tapahtumat liittyvät enemmän Putinin sotaan Ukrainassa ja Venäjän laajempaan puuttumiseen Euroopan sotanäyttämölle. Uusi kevät koittaa levottomalla mantereella vuonna, joka osoittautuu ratkaisevaksi sen turvallisuuden kannalta Putinin mielentilan, konfliktin tarpeen ja oman selviytymisen kannalta. Nopeasti muuttuva geopoliittinen dynamiikka on käynnissä, mikä johtuu Trumpin sodan ennustamattomuudesta Iranin kanssa ja Putinin tarpeesta jatkaa sotaansa Ukrainassa, kun Venäjän oma tulevaisuus näyttää olevan vaarassa. Molemmat sodat ovat valinnaisia, vaikka toinen on tähän mennessä johdonmukaisesti osoittanut olevansa tahallisen rikollinen sekä ilma- että maahyökkäyksillään, jotka on kohdistettu siviiliväestöön. … Lisää yleiskatsaus Venäjän Ukrainan sodan ajankohtaisiin globaaleihin ja alueellisiin näkökohtiin, osa I: Kaksi sotaa                  

Vladimir Putin ja kukkula, jolle hän tuntee vetoa kuolemaan

Kykeneekö Vladimir Putin sopeutumaan Ukrainan sodan aiheuttamiin kasvaviin huolenaiheisiin Venäjän tilanteesta? Hänen taipumuksensa konflikteihin on hallinnut politiikkaa suurimman osan hänen 25-vuotisesta johtajuudestaan ​​alkaen Tšetšenian sodasta (1999–2009) ja sitä seuranneista Georgian hyökkäyksistä (2008), Donbasin sodasta (2014–2022), Syyrian sisällissodasta (2015–2024) aina Ukrainan hyökkäykseen (2022 – nykyhetki). Strategia on pitänyt Putinin version historiallisesta venäläisestä "vahvan miehen" eetoksesta Venäjän kohtalon ohjaksissa, jossa kansakunnan turvallisuus tapahtuu yksilönvapauden kustannuksella. Samalla Putin on varmistanut itselleen vallan, joka aikoinaan oli hänen tsaariaikaisilla esi-isillään, mutta nyt lisäetuna paljon kehittyneempi sisäinen turvallisuuskoneisto. Ongelmana, jota hän kohtaa tällä hetkellä, on muuri, johon hän on törmännyt sekä sotilaallisesti että taloudellisesti. Venäläisten kohtaaman kysymyksen täytyy nyt pyöriä sen ympärillä, kykeneekö Putin henkisesti voittamaan omat puutteensa pelastaakseen maan tuholta. … Lisää Vladimir Putin ja kukkula, jolle hän tuntee halua kuolla

Nykyisten Ukrainan, Venäjän ja Yhdysvaltojen välisten "rauhanneuvottelujen" koreografia

Kolmikantaisten rauhanneuvottelujen toinen kierros pidettiin Abu Dhabissa 4.–5. helmikuuta 2026 alustavien neuvottelujen jälkeen, jotka oli käyty 23.–24. tammikuuta 2026. Trumpin hallinto ilmoitti 29. tammikuuta viikon mittaisesta Yhdysvaltojen välittämästä tulitauosta, joka säästäisi erityisesti energiainfrastruktuuria. Se olisi voimassa ennen tätä toista neuvottelukierrosta aikana, jolloin talven lämpötilat olivat laskeneet dramaattisesti. Moskovan tulkinta tulitauosta antoi sille kuitenkin parhaimmillaan neljä päivää, ja se koskisi vain Kiovaa, kun taas Ukrainan oli näennäisesti pakko ottaa huomioon koko Venäjä. Tyypilliseen tapaansa Venäjä laukaisi 2.–3. helmikuuta välisenä yönä yli 450 droonia ja yli 70 ohjusta, joista 32 oli ballistisia ohjuksia. Ohjukset kohdistuivat erityisesti energialaitoksiin 27 kohteessa ainakin kuudella Ukrainan alueella häiriten veden, sähkön ja lämmön saantia. Yli 1 170 kerrostaloa pelkästään Kiovassa menetti lämpönsä, kun ulkolämpötilat olivat laskeneet -20 asteeseen. Seuraavana yönä nähtiin samanlainen isku, joka vaurioitti asuinrakennuksia ja kouluja ja vaati useita uhreja. Se, että nämä iskut enteilivät toisen kierroksen "rauhanneuvotteluja", kertoo Vladimir Putinin välinpitämättömyydestä pyrkimyksiä kohtaan löytää ratkaisu sotaan, jossa hän ja hänen Kremlin kollegansa jatkavat sotarikoksia, jotka ovat kumulatiivisesti johtaneet kansanmurhaan. … Lisää Nykyisten Ukrainan, Venäjän ja Yhdysvaltojen "rauhanneuvottelujen" koreografia

Kun retoriikka sumentaa Venäjän sodan realiteetteja, 
osa II: Hankala ”raudanluja” turvallisuustakuu

Termi "turvallisuustakuu" tuo mukanaan lohdun tunteen, jonka muut kansakunnat tarjoavat haavoittuvalle kansakunnalle vakuuttamalla, että hyökkääjää vastaan ​​käytetään huomattavaa voimaa, joka uhkaa sen hyvinvointia. Kun haavoittuvaa kansakuntaa ei tehdä sellaisen ryhmän jäseneksi kuin Nato, jonka peruskirja nimenomaisesti määrittelee kaikkien jäsenten velvollisuudet puuttua odotetulla tavalla, tällaisista "turvallisuustakuista" tulee ajan myötä keskustelunaihe tai, mikä pahempaa, epämukavuus. … Lisää Kun retoriikka sumentaa Venäjän sodan realiteetteja Osa II: Vaikeasti saavutettava "raudanluja" turvallisuustakuu

Kun retoriikka sumentaa Venäjän sodan realiteetteja, 
osa I: Aliarviointi

On helppo ymmärtää, kuinka nykyinen amerikkalainen pelleily, joka ilmenee selvästi neuvottelupöydässä, saattaa tehdä ihmisestä syvästi kyynisen diplomatiaa kohtaan, kun sen nähdään olevan suunnattu hyökkääjän ja ulkopuolisen sopimuksentekijän hyödyksi pikemminkin kuin hyökkäyksen uhrin ja sitä tukevan naapurin, Euroopan, hyödyksi. Ehdotetun Venäjän sodan lopettamiseksi Ukrainassa tehtävän sopimuksen luonne näyttää vain estävän väistämättömän vihamielisyyden uusiutumisen, kun otetaan huomioon turvallisuustakuiden historiallinen epäluotettavuus, erityisesti Venäjän osalta. Yhtäläisyyksiä nähdään Trumpin hallinnon viimeaikaiseen sotkemiseen kauppasopimuksissa Kiinan kanssa villinä löytöretkenä sopimuksiin ilman harkitumpia pitkän aikavälin hyötyjä. … Lisää Kun retoriikka sumentaa Venäjän sodan realiteetit Osa I: Aliarviointi

Putinin Venäjä – sortoa, raakuutta, terrorismia ja kaikkea muuta

Vanha Venäjä kukoistaa tässä ja nyt. Useat menneiden vuosisatojen autoritaarisen hallinnon ei-toivotut piirteet ovat vallitsevia käytäntöjä nyky-Venäjällä. Tsaarin itsevaltiauden sorto ja sen alun perin institutionalisoitu salainen poliisi levisivät yleisemmin 1900-luvun neuvostoyhteiskunnassa. Jälkimmäinen antoi tietä stalinistiselle terrorille, jonka pahimmat elementit heijastuvat Vladimir Putinin 2000-luvun Venäjällä. Ja nyt venäläinen sovinismi on löytänyt uuden ilmaisun itsekeskeisten, orjallisten toimijoiden hallinnossa, jonka omistautuminen vakiintuneelle despootille on edelleen tärkein prioriteetti. … Lisää Putinin Venäjää – sortoa, raakuutta, terrorismia ja kaikkea sellaista

Eurooppalainen solidaarisuus ja tarkoitus Venäjän uhan edessä

Jos globaalien konfliktien historiasta on opittavissa jokin totuus, se on se, että lepytys harvoin tuo pysyvää rauhaa, kun sen nähdään johtavan ensisijaisesti myönnytyksiin hyökkääjälle. Kostonhimoiset kaunat syntyvät ja kytevät sukupolvien ajan, eikä haavoja anneta anteeksi. Vielä pahempaa on, että hyökkääjä pysyy tyydymättömänä, kun alkuperäistä tavoitetta ei saavutettu. Tämä oli viimeisen maailmansodan opetus, ja se, jonka useimmat näyttävät aikovan unohtaa, erityisesti ne, jotka ovat typerästi vakuuttuneita siitä, että he jotenkin eristyvät vaarasta, tai ne, jotka yksinkertaisesti haluavat jatkaa rahan ansaitsemista kontrolloidummissa olosuhteissa. Sodan lopettamisen karun todellisuuden kohtaaminen pysäyttämällä avoin aggressio heti alkuunsa houkuttelee tulevaisuuden uusimisrikoksia, joita toteuttaa sama hyökkääjä tai yksinkertaisesti joku toinen samankaltainen. … Lisää eurooppalaista solidaarisuutta ja tarkoitusta Venäjän uhan edessä