Putin pelaa Trumpia vain vähällä hyödyllä

Ukrainan, Yhdysvaltojen ja Venäjän väliseltä kolmenväliseltä huippukokoukselta Abu Dhabissa 10.–11. marraskuuta 2026 ei voinut odottaa paljoa. Venäjän vaatimukset ovat pysyneet samoina kuin sodan alussa. Ne pysyvät samoina, ellei Vladimir Putinia pakoteta kohtaamaan katastrofia, joka muistuttaisi hänen hallintonsa romahdusta, olipa kyseessä sitten täydellinen sotilaallinen tappio tai ei. Pinnalta katsottuna Trumpin hallinto näyttää osoittavan syvää ymmärryksen puutetta Putinin jyrkkyydestä, mutta myös Ukrainan perustellun epäluottamuksen Venäjää kohtaan taustalla olevista historiallisista ja kulttuurisista näkökohdista. Yhdysvaltojen lähestymistapa konfliktin lopettamiseen neuvottelemalla lakkaa epäonnistumasta, kun se lakkaa nolaamasta itseään Kremlin edessä kunnioituksellaan Putinia kohtaan. Tähän mennessä se on vain pitkittänyt sotaa. … Lisää Putin pelaa Trumpia vain vähällä hyödyllä

Huonoja johtajia ja hyödyllisiä idiootteja

Historian toistuva painajainen on ollut vaaleilla valittujen johtajien ilmaantuminen, jotka nousivat valtaan edistämällä populistista mielipidettä sellaisissa jakavissa kysymyksissä kuin maahanmuutto, rotuviha ja luokkataistelu. Heidän lupauksellaan muutoksesta oli hintansa – paljastus, että toimeenpanovalta antoi vallan muuttaa hallinnon mekanismeja tarkoituksensa mukaisiksi. Muutos tapahtuisi oikeudellisten toimien ja taloudellisen paineen muodossa instituutioille, joiden tarkoituksena oli rajoittaa toimeenpanovallan mielivaltaista käyttöä yleisen edun suhteen, sekä yhteiskunnan valvonnan vaihtoehtoisilla keinoilla. Kaava on tuttu, sillä se on toistunut 1900-luvulla, erityisesti Neuvosto-Venäjällä ja natsi-Saksassa. Se johti sortavien autoritaaristen hallintojen syntymiseen, jotka eivät ainoastaan ​​​​saaneet valtaa omaan yhteiskuntaansa, vaan myös sanelivat ulkopolitiikan, joka teki maailmasta vähemmän turvallisen. … Lisää huonoja johtajia ja hyödyllisiä idiootteja

Putin kaivaa taas yhden kuoppaa tyhjyyteen

Vladimir Putin jatkaa sotaansa Ukrainan kanssa turhassa toivossa selvitä voittajaksi konfliktissa, joka on tahattomasti paljastanut Venäjän heikkoudet ja haavoittuvuudet maailmalle. Venäjän menettäessä otteensa Krimistä, kärsiessään huomattavia jalkaväen, aseistuksen ja alueen menetyksiä, seuratessaan sekä fossiilisten polttoaineiden vientiteollisuutensa katoamista että suurten kaupallisten yritysten romahdusta ja todistaessaan nyt rahoituslaitostensa seuraavan perässä, Putin päättää kääntää huomionsa hybridisodan kärjistämiseen Eurooppaa vastaan ​​ikään kuin kääntääkseen huomion pois epäonnistumisestaan ​​Ukrainassa. Venäjän toimet jälkimmäisessä tapauksessa ovat tulleet niin ilmeisiksi, että niiden kieltäminen herättää vain pilkkaa. Lähestymistavan tarkoituksena on oletettavasti heikentää Ukrainaa tukevien maiden päättäväisyyttä, vaikka se saattaa myös näennäisesti ruokkia Venäjän yleisön halua iskeä länttä vastaan, jota Putin on demonisoinut tyytymättömyytensä välikappaleeksi. … Lisää Putin kaivaa jälleen uuden kuopan ei mihinkään

Venäjä, rikkinäinen

Yhteiskunnat kärsivät huomattavimmin, kun hallinto romahtaa väkivaltaisessa vallankaappauksessa, vallankumouksessa tai kärsii tappion sodassa. Suuret imperiumit joutuvat onnettomuuden uhreiksi, kun niiltä loppuu energia, joka aikoinaan ruokki niiden alkuperän dynamiikkaa ja ompeli niiden yhteiskunnan kudosta. Salakavala prosessi, joka usein näyttää johtavan näihin lopputuloksiin, voidaan tunnistaa, kun autoritaariset hallitsijat, omat etunsa mielessään, pyrkivät monopolisoimaan vallan kieltämällä kansalaisilta heidän oikeutensa. He tekevät niin heikentämällä riippumatonta mediaa, ottamalla haltuunsa lainsäädäntövaltaa, jonka tarkoituksena on palvella kansaa suoraan, täyttämällä oikeuslaitoksen tuomareilla, jotka ovat enemmän toimeenpanovallan kuin perustuslain tavoitteiden mukaisia, ja kasvattamalla voimakkaan yläluokan varallisuutta, joka helpottaa yhteiskunnan välttämätöntä hallintaa. Jonkin ajan kuluttua isänmaalliset laulut menettävät intohimonsa sorron, korruption, disinformaation, valtavan suhteettoman varallisuuskuilun ja rappeutuvan sosiaalisen infrastruktuurin taustalla. Taloudellinen tuho, taloudellinen epätoivo ja epäonnistunut sota kiihdyttävät taantumista, jättäen yhteiskunnan etsimään toivoa paremmasta tulevaisuudesta, joka nyt näyttää olevan saavuttamattomissa. … Lisää Venäjää, rikkinäistä

Erilainen sota: Tulosten mallintaminen epäsymmetrisessä ja epätavanomaisessa sodassa

Huolimatta selkeästä ylivoimasta aseistuksessa, ammuksissa ja joukkojen lukumäärässä, suositut kansakunnat ovat usein jääneet kauas odotuksista sodan tavoitteidensa saavuttamisessa. Tähän voi olla monia syitä – maasto, moraali, logistiikka, teollinen kapasiteetti ja rahoitus, joihin Carl von Clausewitz viittasi vaikutusvaltaisessa teoksessaan "On War", joka julkaistiin vuonna 1832. Vielä tärkeämpää on, että 1800- ja 1900-lukujen sotakokemuksista saatuihin muuttujiin perustuva ennustava tulosten mallintaminen näyttää riittämättömältä 2000-luvulla. Venäjän vanha neuvostoliittolainen sodankäyntitapa herätti nopeasti kansainvälistä huomiota Ukrainan-hyökkäyksen alkuvaiheessa, kun se ei saavuttanut Kiovan valtaustavoitettaan ja joutui vetäytymään maan itäosaan, missä se on pysynyt suurelta osin umpikujassa seuraavien neljän vuoden ajan. Useita takaiskuja seurasi Ukrainan vastarintastrategian nopeiden innovaatioiden vanavedessä, jotka ovat ilmenneet paitsi taistelukentällä myös sen pyrkimyksissä heikentää Venäjän taloutta. … Lisää Erilainen sota: Tulosten mallintaminen epäsymmetrisessä ja epätavanomaisessa sodassa

Venäjän valheiden ja sorron maailma ja sen murtumispiste

Venäjän johdolla on ollut pitkä historia valehtelusta kansalleen viimeisen vuosisadan aikana, enemmän kuin useimmilla muilla hallinnoilla. Sen petos on ilmennyt monin eri tavoin, joista räikein viime aikoina on ollut Vladimir Putinin eufemistinen "erikoissotilasoperaatio" (SMO). Todellisuudessa se oli täysimittainen hyökkäys Euroopan toiseksi suurimpaan valtioon tarkoituksenaan kaataa sen hallitus ja asettaa tilalle Venäjä-mielinen hallinto, jolloin se palautettaisiin riippuvaisen tasavallan asemaan. Arviolta 190 000 sotilasta kerättiin neljän kuukauden aikana Ukrainan rajalle sotilasharjoituksen varjolla, joka oli samanlainen kuin alle vuosi aiemmin järjestetty. Tammikuussa 2022 Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov julisti, ettei Venäjä halunnut sotaa Ukrainan kanssa, mutta silti ilman mitään laukaisevaa tekijää se tapahtui. … Lisää Venäjän valheiden, sorron ja sen murtumispisteen maailmasta

Vladimir Putin ja kukkula, jolle hän tuntee vetoa kuolemaan

Kykeneekö Vladimir Putin sopeutumaan Ukrainan sodan aiheuttamiin kasvaviin huolenaiheisiin Venäjän tilanteesta? Hänen taipumuksensa konflikteihin on hallinnut politiikkaa suurimman osan hänen 25-vuotisesta johtajuudestaan ​​alkaen Tšetšenian sodasta (1999–2009) ja sitä seuranneista Georgian hyökkäyksistä (2008), Donbasin sodasta (2014–2022), Syyrian sisällissodasta (2015–2024) aina Ukrainan hyökkäykseen (2022 – nykyhetki). Strategia on pitänyt Putinin version historiallisesta venäläisestä "vahvan miehen" eetoksesta Venäjän kohtalon ohjaksissa, jossa kansakunnan turvallisuus tapahtuu yksilönvapauden kustannuksella. Samalla Putin on varmistanut itselleen vallan, joka aikoinaan oli hänen tsaariaikaisilla esi-isillään, mutta nyt lisäetuna paljon kehittyneempi sisäinen turvallisuuskoneisto. Ongelmana, jota hän kohtaa tällä hetkellä, on muuri, johon hän on törmännyt sekä sotilaallisesti että taloudellisesti. Venäläisten kohtaaman kysymyksen täytyy nyt pyöriä sen ympärillä, kykeneekö Putin henkisesti voittamaan omat puutteensa pelastaakseen maan tuholta. … Lisää Vladimir Putin ja kukkula, jolle hän tuntee halua kuolla

Venäjän pienentäminen: Ukrainan rajat ylittävä hyökkäys

Ukraina kohtaa rajojensa sisällä Venäjän asevoimat idässä ja kaakossa ja puolustaa muuten siviilejään koko maassa Venäjän ilmahyökkäyksiltä sen kaupunkeihin. Vladimir Putinin sota on pääasiassa tiivistynyt kahteen välittömään strategiaan: 1. valtaa ja pidä alueita, erityisesti Donbassissa, jotta osa itäisten alueiden alueista voidaan miehittää kokonaan, ja 2. terrorisoi Ukrainan kansalaisia ​​heikentääkseen heidän päättäväisyyttään ja anoakseen rauhaa. Viimeisten 3,5 vuoden aikana Ukraina on yli 40 maan maailmanlaajuisen tuella vastustanut Venäjän hyökkäystä suvereniteettiinsa ja kansaansa vastaan ​​sellaisella sitkeydellä, joka normaalisti liitetään suhteellisen paljon suurempaan kansakuntaan. Se on onnistunut tässä paitsi taistelussa ilmenevällä rohkeudella, myös oveluudella, innovaatioilla ja huomattavalla rohkeudella toteutuksessa. Kun Putin on keskittänyt ponnistelunsa siviilien ja infrastruktuurin mielivaltaiseen tuhoamiseen ja venäläisten joukkojen tarkoitukselliseen uhraamiseen rajoitetun alueellisen voiton saavuttamiseksi, Ukraina on ryhtynyt erittäin strategiseen taktiikkaan heikentämällä hänen sotateollisuuttaan ja sitä tukevaa rahoitusta. … Lisää Venäjän supistamista: Ukrainan rajat ylittävä hyökkäys